Sosiaalisen median käyttäminen

Miten käytän sosiaalista mediaa?

Käytän aktiivisesti useita eri sosiaalisen median palveluita ja työkaluja. Pääasiallisesti nämä palvelut auttavat minua ammatillisesti eteenpäin esimerkiksi verkostoitumisen muodossa myyntityössä, mutta käytän myös eri palveluita viihteeksi. Nautin suunnattomasti varsinkin videosisältöjen kuluttamisesta esimerkiksi YouTubessa sekä Facebookin 2017 julkaisemassa Watch-palvelussa.

Näiden videoiden sisällöt ovat yleensä kevyttä sivistävää materiaalia, kuten ohjeita, vinkkejä ja erilaisia oppaita. Palan halusta kehittää itseäni ammattisesti, ja pidän tällaista sosiaalista mediaa yhtenä tärkeänä työkaluna sen vuoksi. Varjopuolena tässä metodissa oppiessa uusia asioita on, ettei keskittyminen pidä, eikä oppiminen ole systemaattista. Yhdestä toiseen videoon voi hypätä painamalla esikatselukuvaa, tai pyyhkäistä vain sormella seuraavaan, ja tällaisen ADD-diagnoosin saaneen nuoren on todella vaikeaa ylläpitää keskittymistä yksittäiseen aiheeseen.

Miten käyttää sosiaalista mediaa tuottavasti?

Keskityn tässä tehtävässä kuitenkin LinkedIn-palveluun, josta olen saanut eniten ammatillista hyötyä elämäni aikana. Olen liittynyt LinkedIniin tuttavani suosituksesta vuonna 2012, mutta tällöin vain täytin palveluun perustietoni.

Aloitin palvelun aktiivisen käytön vuonna 2019, kun perustin markkinointialan yrityksen. Huomasimme liikekumppanin kanssa nopeasti, että voimme tehdä palveluun ammatillisen verkoston laajentamiseksi hakuja muista käyttäjistä alueen ja tittelien perusteella. Valjastimme palvelun käyttöömme tekemällä näitä hakuja myyntityössä. Lähetimme erilaisia verkostoitumispyyntöjä ihmisille ja avasimme keskusteluja useiden päättäjien kanssa.

Näkyvällä julkisella LinkedIn-profiililla ei perustietojen ja muutaman julkisen julkaisun lisäksi ollut paljoa kerrottavaa, mutta konepellin alla tapahtui niitä varsinaisia ihmeitä, eli keskusteluja. Keskusteluja työstä, osaamisesta, tulevaisuudesta ja tietysti toiminnoista, jotka liittyivät omaan liiketoimintaani. Tällöin pelasimme pitkälle katsovaa strategiaa, jonka päämääränä ei ollut saada myyntikeskusteluja maaliin heti, vaan luoda aitoja ihmissuhteita, joiden pohjalta voidaan avata toisen henkilön tarvittaessa (apua haasteeseen) myyntikeskusteluja.

Valittu taktiikka osoittautui varsin nopeasti hyvin tuottoisaksi, ja ensimmäiset LinkedIn-keskustelujen kautta avatut projektit saatiin alulle muutama viikko strategian toteuttamisen aloittamisesta.

Millaisia mahdollisuuksia elää sosiaalisessa mediassa?

Vielä tuntemattomia palveluita minulle ovat kaupallisesti varsinkin nuorison suosima Jodel, jolla olemme vain kokeilleet sissimarkkinointia. Hyviä esimerkkejä tämän palvelun ketterästä kokeilusta Suomessa on mm. Cabo-taksi, jonka markkinointi pohjautui pitkälti sissi- ja vaikuttajamarkkinointiin vuoden 2020 aikana.

Taksiyhtiöt olivat ison muutoksen edessä alan lainsäädännön muuttuessa, ja tämä Joensuulainen startup näki markkinaraon, johon tarttua. Cabo ja vaikuttajat osallistuivat useisiin keskusteluihin mm. Jodelissa, ja hintakilpailuun perustuvan kilpailuedun hyödyntäminen alkoi nopeasti näkyä katukuvassa. Yleisradio uutisoi aiheesta verkossa lokakuussa 2020. Artikkeli on luettavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11584519

Tällaisista uusista sosiaalisen median palveluista voi saada nopeasti kilpailuetua ja ”ilmaista” näkyvyyttä ammatillisesti, jos on paikalla ennen massamarkkinaa. Ongelmaksi muodostuu tunnistaa kaikkien uusien somepalveluiden joukosta ne palvelut, jotka omaavat kasvupotentiaalia ja pääsevät yli ”Chasm”:ista, eli teknologian omaksumista varhaisilta omaksujilta massamarkkinalle. (kts. mm. https://pirkka.typepad.com/digikko/2007/01/yh_suurempi_osa.html)

Miten eri organisaatiot käyttävät sosiaalista mediaa?

Kotimaan markkinalla on useita yrityksiä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa merkittävästi markkinointiin. Tähän panostetaan järjestelmällisesti useimmissa yrityksissä, ja sosiaalisesta mediasta on tullut usealle yritykselle ”pakollinen paha”. Asiakkaat viettävät poikkeuksetta aikaa eri sosiaalisen median palveluiden parissa ja tavoittaakseen asiakkaat, tulee yrityksien toimia samoissa kanavissa.

Tätä ilmiöitä on tutkittu useiden eri toimijoiden kesken, ja mielenkiitoisia tuloksia avaa esimerkiksi DNA:n ja Nepan tekemä tutkimus vuodelta 2019.

Ei kaupallisia mainittavia toteutuksia sosiaalisesta mediasta löytyy myös kankeaksi kuvaillulta viranomaispuolelta, Verottajalta. Veron sosiaalinen mediaa jakaa mielipiteitä, sillä se on varsin reilusti huumorilla kyllästettyä. Sama linja jatkuu monikanavaisesti sosiaalisessa mediassa, muttei omnikanavaisesti eri palvelujen välillä. Tästä johtopäätöksenä voisi vetää, että verottajan viestinnän toiminta on selkeästi siiloutunut sosiaalisen median ja muun viestinnän kanssa.

Millainen digitaalinen identiteettini on?

Löydät varsin kattavasti minusta tietoa eri palveluista. Päivitin juuri kaikki salasanani eri palveluihin tapahtuneen tietovuodon takia, ja huomasin, että minulla on kertynyt käyttäjätietoja yli 200 eri palveluun verkossa. Nämä olivat siis vain aktiiviset palvelut. Kokonaisuuteen tulisi vielä lisätä palvelut, joita en ole käyttänyt aktiivisesti tai tallentanut kirjautumistietoja.

Viimeisien vuosien aikana olen nähnyt ja saanut muuten käsitykseeni erilaisista identiteettien hyödyntämisistä rikolliseen ja vahingolliseen tarkoitukseen, joka on vähentänyt haluani jakaa laajasti tietoa verkkoon.

Googlettamalla jo pelkästään nimeäni löytää verkosta mm. kaikki yritystoiminnat, joissa olen mukana (ml. vanhat), kaupungin tiedotuksia, lehtiartikkeleita, puhelinnumeroni, vanhan kotiosoitteen, podcastin, jossa olen ollut vieraana sekä tietoa poliittisesta aktiivisuudestani. Hakemalla kuvia tunnistaa nopeasti nykyisen työpaikkani, useita blogejani sekä ottamiani valokuvia julkiseen levitykseen lisensisointitarkoituksessa. En löytänyt tietoja, jotka olisivat olleet virheellisiä.